On aika herätä

June 14, 2016

Julkaistu JP-kunnallissanomissa, Kurikka-lehdessä ja Jurvan sanomissa

 

 

 

Aluetutkija ja valtiotieteiden tohtori Timo Aro selvitti 11 muuttujan avulla Suomen kuntien vetovoimaisuutta. Kurikan osalta tilanne on hälyttävä ja surullinen. Suomessa on 313 kuntaa ja Kurikan sijoitus koko vertailussa oli 257. Parempia olivat kaikki muut 15 000 – 30 000 asukkaan kaupungit Kuusamoa lukuun ottamatta. Edellä mainitun kokoluokan kaupunkeja oli yhteensä 41.

 

Kohdaltamme muuttujat ovat yhtä lukuun ottamatta negatiivisia. Poimin kirjoitukseen muutaman. Väestömuutos vuoteen 2030 mennessä on -8,4 % ja työikäisen väestön muutos vuorostaan -19,1 %. 2010-luvun aikana on työllisten nettomuutto ollut -6,6 ‰, opiskelijoiden nettomuutto -2,9 ‰, korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto -2,5 ‰ ja laskennallinen tulokertymä per asukas vuorostaan -101,9 euroa. Ainoa positiivinen muuttuja oli nettomaahamuutto kuluneen viiden vuoden aikana, joka oli +1,2 ‰.

 

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä sijaitsevaan Forssaan verrattuna luvut ovat vähintään kaksinkertaisesti tappiollisia kaikki-on-ihanaa-Lapuasta puhumattakaan, jossa tulokertymä per asukas on ollut viime vuosina +83,6 euroa ja ennustettu väestönmuutos 2030 mennessä +5,8 %.

 

Maakuntalehdessä kaupungistamme harvoin kuuluu muuta kuin viimeisin tilannetieto jonkun valituksen uusista käänteistä. Kurikasta puhuttaessa tulee mieleen maakunnan vanhin valtuuston keski-ikä, änkyröinti ja luottamushenkilöiden ja virkamiesten keskinäinen vastakkainasettelu. Iloinen valopilkku on jukeliton osakesalkku ja sopii toivoa, ettei se sumenna päättäjän käsitystä kaupungin todellisesta taloustilanteesta.

 

Kunta ei kohta ole enää samanlainen kuin nyt. Sivistys, nuoriso, lapset ja kolmas sektori näyttelevät entistä suurempaa roolia jatkossa, kun taas sote-möykky irtautuu tehtäväpiiristä jättäen joitain matalan tason terveys- ja hyvinvointipalveluita kuten liikunnan edistäminen yms.

 

Tehtävien muutos ja tulevat kuntavaalit antavat meille mahdollisuuden tuulettaa kaupungissa. Muutos ei tarkoita mitään kömpelöitä tulevaisuuskurikka- tai tekijäkurikka-iskulauseita, vaan uusia luottamushenkilöitä, jotka luovat kaupunkiin yhteisöllisyyden ilmapiirin.

 

Kateellisen valtuustosalissa huutelun ja valitusten sijaan kaupungin tulee jatkossa keskittyä tulevaisuuden kuntalaisiin: meidän lapsiin ja nuoriin, joiden on mukava jäädä kaupunkiin, kun on ensiksi käyty koulut uudessa kampuksessa, tai palata takaisin, kun on käyty hakemassa oppia muualta. Tulevaisuuden kuntalaisen on koettava tyytyväisyyttä ja ylpeyttä kaupunkinsa puolesta, jotta kehtaa jäädä tai tulla tänne asumaan.

 

Ikäisteni ja nuorempien lisäksi tulevaisuuden kaupungin tulee panostaa yhdistystoimintaan ja komeisiin pirskeisiin, kuten Aukustiin, Rytmiraiteeseen ja Haku Päällä –festivaaleihin. Nämä ovat niitä positiivisia näyteikkunoita kaupunkiimme, joiden kuuluu jäädä ihmisten mieleen Kurikasta puhuttaessa. Kuvitelkaapa nykyinen Kurikka ilman vireitä yhdistyksiä ja festivaaleja? Hiljaista on ja tekee mieli nostaa kytkintä. Omaa identiteettiä tulee vaalia ja kökällä rakentaa oma elinpiiri paremmaksi.

 

Kaupungilla on avaimet menestykseen. Kolikkovuori on valtava, mutta vuoreen kajoaminen vaatii harkintaa ja kuntalaisten arvojen pitämistä kirkkaana mielessä. Nuori, perheellinen, yhdistystoimija ja elinkeino-osaaja: asetu ehdolle kuntavaaleissa – sinä olet tulevaisuuden kunnan asiantuntija. Pysähtyneisyys on jätettävä taakse ja rivit uudistettava. On aika herätä.

 

Kesä on hyvää aikaa tutustua kotikaupunkiin ja harkita omaa ehdokkuutta kunniatehtävään!

 

Aku Autio

Please reload

Viimeisimmät kirjoitukset

September 17, 2019

December 12, 2018

Please reload

Arkisto
Please reload